Lisää aluetukkuja hyötyajoneuvojen korjaamoille

MEKO hyötyajoneuvojen palvelut laajenevat kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa esimakua tulevasta saatiin viime toukokuussa, kun Oulussa avattiin palveluiden tasoa nostava uusi aluetukku. Liiketoimintapäällikkö Samy Olin arvioi, että muista parannuksista kuullaan ennen loppuvuotta.

Palveluiden paranemisen lisäksi MEKO yhdenmukaistaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hyötyajoneuvojen korjaamo- ja varaosaketjupalveluiden tähän asti melko hajanaisia toimintatapoja. Tavoitteena on myös tämän saran markkinajohtajuus. Henkilöautojen sarjassa MEKO jo pitää ykköspaikkaa.

– Projekti on vielä alkuvaiheessa. Kartoitamme ensin huolella kunkin maan tilanteen. Jo nyt voi nähdä, että Suomessa toimitaan eri lailla kuin Norjassa. Vaikka autokanta on aika samanlaista, Norjassa ketjutoiminta, palvelut ja saatavuus on viety pitemmälle. Siellä on saatu hyviä tuloksia investointien kohdentamisesta paikallisen palvelutason parantamiseen. Tämä näkyy asiakaskyselyiden tuloksissa positiivisena, Olin kertoo. Tanskassa taas raskaan kaluston palvelutoiminta on alkuvaiheessa. Siellä on tähän asti satsattu henkilöautoihin ja kevyeen kuljetuskalustoon.

– Lähtötilanteet ovat siis maissa erilaiset. Kertyvien tietojen palasista rakennamme vähitellen yhtenäistä MEKOa,

Uusia varastopaikkoja valittaessa pitää ottaa huomioon liikennereitit, kuljetuskapasiteetti, toimitukset, lähiseudun korjaamot.

– Ymmärrämme tarpeen, mutta Suomen kokoisessa maassa parin tunnin toimitukseen pääseminen vaatii monen tekijän huomioon ottamista. Kyse on isoista investoinneista. Pitää olla käsitys paikallisista markkinoista.

Tehokkuus ja palvelutaso nousevat

MEKOn vahva logistiikka ja useat päivätoimitukset ovat tien päällä liikkujille tuttuja henkilöautopuolelta. Alueelliset varastot vastaavat jo niiden kysyntään ja tarpeisiin. Käytännössä samaa konseptia nyt vain laajennetaan hyötyajoneuvojen puolelle.

– Parikymmentä vuotta sitten korjaamot pärjäsivät tietyillä perustuotteilla ja -varastolla. Nykyään eivät. Hyötyajoneuvojen moninaisuus on lisääntynyt ja sen myötä myös niiden käyttämien artikkelien määrä Korjaamot eivät pysty enää pitämään omissa varastoissaan kaikkea tarvittavaa. Siksi aluetukkuja tarvitaan lisää. Meidän tehtävämme MEKOna on huolehtia ja ylläpitää sopimuskorjaamoillamme oikeanlainen varasto ja tarvittaessa huolehtia niiden jakelusta, Olin selvittää.

Ruotsissa ja Norjassa testataan jo digitaalista varaosaluetteloa, josta pyritään tekemään käyttäjäystävällisempi ja jonka avulla oikeiden komponenttien löytämisen uskotaan vastaisuudessa helpottuvan.

Uusien järjestelyjen myötä varaosien ja tarvikkeiden paikallinen saatavuus joka tapauksessa paranee ja toimitukset nopeutuvat. Olin laskee, että tämänhetkisten tietojen mukaan uusia aluetukkuja tarvitaan Suomeen 5–8 lisää. Hän painottaa, että päätöksiä sen enempää määrästä kuin sijainnistakaan ei ole vielä tehty.

– Aluetukkujen toimintaedellytykset kartoitetaan, mietitään ja lasketaan huolellisesti. Loppuvuodesta olemme varmasti paljon viisaampia. Laajennukset näkyvät aikanaan asiakkaalle varmempana varaosien ja palveluiden saatavuutena paikkakunnasta ja maasta riippumatta. Palvelu on entistä lähempänä.

Yritystoiminta kiinni kalustosta

Olin muistuttaa, että hyötyajoneuvot, kuorma-autot, rekat, perävaunut, linja- ja pakettiautot sekä muut vastaavat, ovat toimeentulon välineitä. Yritysten toiminta on niistä riippuvainen. Jokainen tunti, jonka ajoneuvo on poissa liikenteestä, merkitsee menetettyjä tuloja, pahimmassa tapauksissa jopa sopimusten menetyksiä. Siksi on tärkeää, että varaosat saadaan ja korjaukset tehdään nopeasti.

– Logistiikassa vaikutusketjut ovat pitkät ja myös monen, esimerkiksi maidontuottajan, elinkeino on kiinni siitä, että noudot ja toimitukset tapahtuvat ajallaan. Kuljetusyrittäjä ei voi noin vain ilmoittaa, että nyt on bisnes muutaman päivän ajettu alas, kun kalusto on korjaamolla. Varastojen sijainteja optimoimalla ja paikallista saatavuutta parantamalla lyhennämme korjausaikoja ja sitä myöten kuljetuskaluston seisokkeja sekä tuomme säästöjä kuljetusyritysten kustannuksiin.

Tilastokeskuksen luvut kertovat hyötyajoneuvobisneksen merkityksestä Suomen kansantaloudelle.

– Vuosittain maanteillämme kuljetetaan 230 miljoonaa tonnia tavaraa. Lukuun eivät sisälly ulkomaiset kuljetukset. Se jos mikä kertoo, että uusille palveluillemme on tarvetta. Haluamme asiakkaillemme parasta mahdollista. Jos heillä menee hyvin, menee myös meillä, Olin toteaa.